AJANKOHTAISTA | Tapahtumat  | Yhteystiedot | Kuvapankki  
  

Lappajärvi on vähäjärvisen Etelä-Pohjanmaan suurin järvi ja koko Suomessa 33. suurin. Lappajärvi sijaitsee Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin kuntien alueella. Suurin osa rantaviivasta kuuluu Lappajärven kuntaan. Järvi kuuluu Ähtävänjoen vesistöön. Järveen laskee useita jokia ja puroja, joista suurimmat Lappajärveen vettä tuovat joet ovat Vimpelinjoki eli Savonjoki ja Kurejoki. Lappajärvestä vedet virtaavat puolestaan Välijoen kautta Evijärveen ja edelleen Ähtävänjoen kautta Luodon-Öjanjärveen ja Perämereen.

Lappajärvi poikkeaa maisemaltaan selkeästi Suomen sokkeloisista ja rantaviivaltaan rikkonaisista järvistä. Lappajärven ranta-viiva on melko eheä ja maisemaa luonnehtivat aukeat selät. Saaria on melko vähän, noin puolisen sataa, kun otetaan mukaan karikotkin. Rantamaisemia hallitsevat pellot, kylät ja maatilat sekä runsas kesämökkiasutus eli maisema on selvästi kulttuurivaikutteista.

Lappajärven ympäristö on melko alavaa etenkin järven itäpuolella. Korkeampia alueita löytyy järven kaakkois- ja eteläpuolelta, jossa sijaitsevat näköalapaikkoina tunnetut Pyhävuori ja Lakeaharju.

Lappajärven tunnuslukuja

Keskivedenkorkeus (m) 69,5
Pinta-ala (km²) 145
Suurin pituus (km) 24
Suurin leveys (km) 12
Rantaviivan pituus (km) 160
Keskisyvyys (m) 7,4
Suurin syvyys (m) 38
Tilavuus (milj. m³) 1077
Virtaama luusuassa (m³/s) 12,7
Veden teoreettinen viipymä 2,8
Keskimääräinen jääpeite 24.11.-13.5.

Lappajärven vedenlaadun kehittyminen

Lappajärven vedenlaatua on seurattu aina useiden vuosikymmenten aikana. Jyväskylän ympäristöntutkimuskeskuksen tekemissä tutkimuksissa vuonna 1998 otettiin järven pohjasta sedimenttinäytteitä. Tutkimuksen mukaan Lappajärven vedenlaadun kehittyminen voidaan jakaa sedimentin laadun ja piilevä %u2013 ja surviaissääskijäänteiden avulla neljään vaiheeseen: 1) Esiteollinen vaihe 1900-luvun alku, 2) lisääntyvän kuormituksen vaihe 1935 %u2013 1960, 3) eroosiovaihe n. 1960-1970, 4) rehevöitynyt vaihe n. 1970- eteenpäin (Meriläinen ym. 2000). Järven historiassa 100 vuotta on hyvin lyhyt aika. Minkälainen Lappajärvi oli todellisessa luonnontilassa, ennen järvenlaskuja ja pellonraivauksia tai kaskiviljelyn aloittamista, on hämärän peitossa.

Lappajärven nykyinen vedenlaatu

Lappajärven vedenlaatua luonnehtivat kohonneet ravinne- ja a-klorofyllispitoisuudet, ruskeahko vesi, syvänteiden happiongelmat sekä syksyiset leväkukinnot. Lappajärven veden laatu luokitellaan nykyisin käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi.

Tyydyttävä vedenlaatu tarkoittaa, että vesialue on jätevesien, haja-kuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä tai vedenlaatu on muutoin muuttunut. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnostaan rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähavaintoja voi esiintyä toistuvasti. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useampiin käyttömuotoihin.

Suomen oloissa luonnontilaisen kirkasvetisen järven veden fosforipitoisuus on 6-10 ug/l ja humuspitoisen järven noin 12 ug/l. Lappajärven pintaveden fosforipitoisuus on noussut 1960-luvulta lähtien. 1990-luvulla veden fosforipitoisuus oli 20-30 ug/l. Pitoisuuksien jatkuva kasvu on viime vuosina kuitenkin pysähtynyt ja jopa hienoisesti laskenut. Suuressa järvessä muutokset ovat hitaita eikä kovin voimakkaita johtopäätöksiä kannata kuitenkaan vielä tehdä.

Mikä Lappajärveä kuormittaa ?

Lappajärveen tulevasta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta forsorikuormituksen osalta noin 60 % tulee peltoviljelystä, 16 % karjatalouksista, 11 % haja-asutuksesta, 6 % turkistarhauksesta, 8 % metsätaloudesta ja 1 % turvetuotannosta ja pistemäisestä kuormituksesta (jätevedenpuhdistamot) 1 % (Aaltonen ym. 2002).

Vesiensuojelutyötä edistetty projekteissa

Lappajärvi Life -projektissa (1999-2002) aloitettiin voimakas työ Lappajärven ja sen valuma-alueen kunnostamiseksi ja vedenlaadun parantamiseksi. Hyviksi todettuja menetelmiä ja toimintatapoja on jatkettiin Ympäristöystävällinen Järviseutu -hankkeessa (2002-2005). Kuormituksen vähentäminen kaikissa vesistön kuormittajissa tulee jatkaa myös vesiensuojeluprojektien jälkeenkin.

Leväseuranta

Lappajärvi kuuluu valtakunnalliseen leväseurantaa, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus.