Tammikuu 2015

Ennen vuodenvaihdetta minua lähestyi sähköpostilla iltapäivälehden toimittaja hyvin ennakkoasenteellisilta vaikuttavine kysymyksineen koskien kunnan Aquarius -kauppaa. Viedäkseni tosiasioilla aseet kohujutun tekemisestä ja vakuuttaakseni Kivitipun jatkamisen paikkakunnalla olevan kaikkien puolueiden yhteinen tavoite, päätin antaa tuolle toimittajalle kokonaisselvityksen kunnan ja Kivitipun vaiheista. Jos joku sattui vuodenvaihteen iltapäivälehdistä tuon jutun lukemaan, voi todeta, että en onnistunut tuon ennakkoasenteen muuttamisessa, vaan toimittaja teki haluamansa poliittisesti väritetyn jutun. Vertailun vuoksi laitan tähän alle toimittajalle asiassa antamani selvityksen sanasta sanaan (kirjoitettu muistinvaraisesti joululomalla, joten luvuissa voi olla pieniä pyöristyksiä). Jokainen voi itse päätellä, antoiko lehtijuttu asiasta samanlaisen kuvan, kuin alla oleva selvitykseni tapahtuneesta:

"Kokonaiskuvan saamiseksi tilanteesta valotan kysymystäsi kunnan ja Kivitipun suhteesta vähän kauempaa historiasta. Tekstistä löytyvät myös vastaukset kysymyksiisi.

Aikoinaan 1980-luvun lopulla Raha-automaattiyhdistys myönsi Lomayhtymälle muistaakseni kaksi avustusta, yht 5 milj mk,  kylpylän rakentamiseksi Lappajärvelle. Poliittiset tilanteet kuitenkin muuttuivat, ja avustusten tulo keskustataustaiselle yhdistykselle tyrehtyi ainakin tilapäisesti, kuten uskottiin. Kun Ray:n myöntämät ensimmäiset avustukset alkoivat vanheta, oli koko hanke vaarassa kaatua. Siinä tilanteessa Lappajärven kunnanvaltuusto varmisti kylpylän rakentamisen myöntämällä  yksimielisellä päätöksellä Lomayhtymälle 20 milj mk korotonta lainaa kylpylän rakentamiseksi. Takaisinmaksuehtona oli se, että lainaa maksetaan takaisin vain, jos hankkeeseen saadaan lisää Ray:n avustusta. Näin tapahtuikin noin 17 milj mk:n osalta, loppuosan n 3 milj mk kunta sijoitti laajennuksen/peruskorjauksen yhteydessä rakennettuun järven historiasta kertovaan Meteoriittikeskukseen. Koko seikkailu silloin jopa 16%:iin nousseine korkoineen tuli kunnalle kuitenkin maksamaan kaikkiaan arviolta ehkä 12-14 milj mk ( laskin sen joskus toimiessani silloin kunnankamreerina, mutta aivan tarkkaan en enää muista).

Kunta vaihtoi lisäksi Lomayhtymän silloin omistaman Halkosaaren kärjen lähempänä keskustaa olevaan Nykälänniemen maa-alueeseen, johon kylpylä 1989 valmistui. Tuossa maakaupassa kunta ei mielestäni ainakaan hävinnyt. Kunta ei omista kylpylä-kokonaisuudesta mitään. Chalets-rakentamista varten kunta hankki aikoinaan maata ja myi sen YIT:lle ja oli varmistamassa hankkeen toteutumista ostamalla yhden chalets-huoneiston kahdesta kerrostalosta. Kyseinen huoneisto meni vaihdossa takaisin YIT:lle, kun kunta hankki kerrostaloista asuinhuoneistoja vuokrakäyttöön kahdessa erässä vuosi-pari sitten minun kunnanjohtaja-aikakani, jota nyt on kestänyt n 2,5 vuotta. Tämä kauppa ei enää liitynyt mitenkään Kivitippuun, mutta selittää sen, miksi kunnan edustaja istuu kerrostaloyhtiön hallinnossa.  Tuo Kivitippu Spa Oy perustettiin jokin vuosi sitten toteuttamaan uimahallin/kylpylälaajennuksen Kivitipun yhteyteen. Ensimmäisellä hakukerralla avustusta ei saatu, ja hankkeesta on Kivitipun talousvaikeuksien vuoksi luovuttu. Tällä hetkellä yhtiöllä ei siis ole merkitystä, sen tasearvo kunnassa on muistaakseni 10-20.000€.

Lomayhtymän ja Kivitippua pyörittävän osakeyhtiön vaikeudet ovat jo pidempään olleet kunnan tiedossa. Kivitipun merkitys kunnalle sen matkailuveturina on kuitenkin niin tärkeä, että mahdollisuus yrittää turvata yhtiölle tilaisuus selvitä vaikean ajan yli ja löytää uusi suunta muuttuneessa markkinatilanteessa oli vaikeaa jättää käyttämättä. Vaihtoehtona olisi ollut 35 vakinaisen ja yli 30 tilapäisen työntekijän työttömyys, sekä kylpylän hankinnoista ym johtuvan tulovirran menettäminen paikkakunnalla. Ja olihan nyt tehty päätös luontevaa jatkoa kunnan aiemmille Kivitippua koskeville päätöksille.

Tätä kuviota uuden alun mahdollistamiseksi on rakennettu koko syksy. Alussa mukana oli sijoittajatyhmä, joka oli kiinnostunut kiinteistöstä, mutta ei lopulta halunnut ottaa toimintaa pyörittääkseen. Kunnallakaan ei ole mahdollista taata käyttöpääomaa, joten kunnan kannalta parhaaksi ja riskittömäksi vaihtoehdoksi löytyi po Aquarius-kauppa. Rahalaitosten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella päädyttiin kaupan ehtoihin ja osittaiseen lainanmaksuun. Kunnan ehtona oli kuitenkin, että pääosa kauppahinnasta käytetään Kivitipun saunaremontin ja toiminnan rahoittamiseen, eli Lomayhtymä ry sijoittaa rahat toimintaa pyörittävään Lomayhtymä Finland Oy:n toimintaan.

Kunnan kannalta kauppa on kutakuinkin riskitön. Kyseessä on Kivitipun rannassa sijaitseva erillinen rakennus, oikeastaan kaksi katoksella ja terassilla yhdistyvää rakennusta, joista toisessa on isompi sviitti, yksi normaali huoneisto ja kaksi erillistä huonetta, siis neljä huoneistoa.  Toisessa rakennusosiossa on suurehko kokoustila takkoineen, keittiö ja oleskelutila ja sosiaaliset tilat saunoineen ja kylpytynnyreineen. Rakennus on maksanut runsaat 900.000€, nykyinen tasaearvo on noin 660.000€, lisäksi tulee tontin arvo, arvioisin sen noin 150.000€:ksi ja siinä on vielä jäljellä rakennusoikeutta( hyvä rantatontti täällä maksaa yli 100.000€, kun noita suuria järviä ei tälllä alueella muita ole). Runsaan 800.000€:n omaisuuden ostaminen 500.000€:lla on näin myös hinnaltaan perusteltavissa. 

Aquarius jää pääosin nykyiseen käyttöönsä, eikä sen ylläpidosta aiheudu kunnalle kustannuksia. Kivitippu voi ostaa sen takaisin samalla hintaa, jos talous kohenee. Jos ry kaatuu, oy voi jatkaa toimintaansa jonkun vuokralaisena edelleen, ellei itse osta kiinteistöä. Jos oy eli Kivitippu kaatuu, eikä toiminnalle jostain syystä löydy jatkajaa, Aquarius voi toimia myös aivan itsenäisesti.  Rakennus on omalla tontillaan ja lämpö tulee erillisestä lämpökeskuksesta (samasta kuin kerrostaloihin). Ellei kunta jatkossa halua paikkaa omistaa, soveltuu se erinomaisesti esimerkiksi jonkin yrityksen kesäpaikaksi, pitopalveluyrityksen tukikohdaksi tai vaikkapa yksityisomistukseen. Paikka on myytäväksi aivan erinomainen ja aivan golf-kentän kupeessa ( kunta muuten omistaa määräysvallan ja vajaa parisataa peliosaketta myös golf-kentän omistavasta yhtiöstä samalla niemellä, joten aika monenlaisiin asioihin täällä on jouduttu sekaantumaan ;). Kivitippu eli kulta-aikaansa 90-luvulla, ja golfkenttä syntyi osaksi sen imussa.

Kivitipun uuteen alkuun sisältyy joitakin suunnitelmia ja rahoittajien asettamia ehtoja, ja niiden olemassaolo ja tieto tästä oli myös kunnan edellytys mukaan lähtemiselle. Minä en kuitenkaan katso tässä vaiheessa olevani oikea henkilö niistä asioista julkisuuteen kertomaan, vaan jätän vastaamisen Kivitipun johtajan Henry Paasikiven harkittavaksi. Eivätkä ne varmaan kaikilta osin ole vielä jalostuneet julkaistavaksi.

Jos faktoissa pysytään, näistä ei taida mitään isoa juttua syntyä, enemmänkin kertomus pienen kunnan sitkeästä yrityksestä pelastaa sille tärkeän matkailuelinkeinon jatkuvuus ja menestyminen paikkakunnalla. Kivitipun ympärille on syntynyt monenlaisia palveluja. Tämän kokonaisuuden menetys olisi paikkakunnalle liian kova isku. Siksi kaikki voitava halutaan tehdä tilanteen pelastamiseksi. - Syntytilanteessa päätös oli yli puoluerajojen yksimielinen, tätä kauppaa vastaan oli yksi demari ja kaksi keskustalaista, joten politiikkaan tämä ratkaisu ei näyttäisi edelleenkään liittyvän.  Jääveiksi ilmoittautuneista yksi oli Kivitipun työntekijä, muilla oli sukulaisia siellä töissä.

Tässä näin iltapuhteina kirjoitettuna se, mikä asiasta tuli mieleeni. Jos jotakin jäi epäselväksi, vastaan mielelläni lisäkysymyksiin. Olen ollut Lappajärven kunnassa eri tehtävissä lähes 30 vuotta, vain noin 5,5 vuotta olin Kauhavalla hallintojohtajana, sieltä palasin nykyiseen tehtävääni kunnanjohtajaksi noin 2,5 vuotta sitten, joten valtaosa asioista on tapahtunut työurani aikana. -Alla olevan työkännykkäni lisäksi minut tavoittaa ... "