Syyskuu 2016

Aika mielenkiintoista syksyä eletään nyt kunnan tulevaisuutta ajatellen. Sote- ja maakuntauudistus myllertää uusiksi koko kuntasektorin elintilan ja päätöksenteon ja talouden rajat, Kivitipun uutta mahdollisuutta kasataan aivan viime metreille saakka ja kunnan oma päätöksentekokin on menossa uusiksi.

Etelä-Pohjanmaan sote-uudistusta vetävä Harri Jokiranta kävi viime maanataina esittelemässä synnyinkuntansa valtuustolle valmistelutilannetta. Maakunnassa ollaan muutoksen kanssa hyvässä vauhdissa, mutta eteenpäin menoa hidastaa se, että kovin paljon tuntuu asioita vielä olevan valtakunnan tasolla sopimatta. Uudistuksia voi seurata netistä osoitteista EP2019.fi ja  alueuudistus.fi.

Kivitipulle etsittiin kunnan toimesta jatkoa kuluneen kesän aikana. Useita eri tahoja kontaktoitiin ja Kivitippuun kävi tutustumassa mahdollisia sijoittajia Kiinasta asti. Kunnan etsintä päättyi elo-syyskuun vaihteessa ja Lomayhtymä ja pankki jatkavat kesän aikana esille tulleiden potentiaalisten vaihtoehtojen selvittämistä. Olen edelleen toiveikas Kivitipun uuden tulevaisuuden suhteen.

Valtuusto päätti äänin 12-9 jatkaa hallituksen erottamisprosessia ja valitsi tilapäisen valiokunnan selvittämään asiaa. Valittujen henkilöiden joukossa oli kuitenkin sellaisia, jotka eivät täytä lain kriteereitä, eli eivät ole valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Niinpä valinta on Kuntaliiton juristin antaman tiedon mukaan laitettava uusiksi, ennen kuin asiaa voidaan viedä eteenpäin.

Olen tuon prosessin käynnistämisen jälkeen paljon miettinyt, miksi tähän tilanteeseen on tultu. Jätän tässä pohdiskelussani nyt huomiotta niin eri henkilöiden mahdolliset poliittiset pyrkimykset kuin viime syksyn pakolaiskriisin jälkimainingitkin. Jos kunnanvaltuusto kokee, että se ei pääse päättämään asioita ja hallitus kävelee sen yli, niin se tunne on silloin varmasti olemassa, sillä 'tunne on kokijalleen totta'. Syntyneeseen tilanteeseen on varmaan syynsä niin viranhaltijoissa, kunnanhallituksessa kuin myös itse valtuustossakin.

Viranhaltijat olisivat varmaankin voineet olla paremmin hereillä eri tilanteissa ja sen tiedon esillä pitämisessä, että valtuusto voi aina käyttää lopullista päätösvaltaa ja sillä on keinot päätösten muuttamiseen, ellei niiden lopputulos ole valtuustolle mieluinen. Näin on aina. Kunnanhallituksen ja viranhaltijoidenkin piikkiin laittaisin informaatiokulun ja vuoropuhelun vähäisyyden. Jo aiemmin on todettu, että Lappajärvellä kaivattaisiin enemmän iltakoulutyyppisiä valtuuston, hallituksen ja viranhaltijoiden välisiä 'pöytäkirjattomia' keskusteluja. Ne olisivat omiaan poistamaan epäluuloja ja lisäämään luottamusta, eikä niitä voi koskaan olla liikaa.

Kunnallisen päätöksenteon demokraattisuus perustuu erityisesti huolelliseen valmisteluun ja viime vuosina mukaan on painotetusti tullut vielä päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. Tämän vuoksi myös valtuustossa tehdyt valtuustoaloitteet lähetetään keskusteluitta kunnanhallituksen valmisteltavaksi.
Kuntalain mukaan isoja ratkaisuja ja linjauksia ei voi eikä saa tehdä, ennen kuin asiat on lautakunnissa tai hallituksessa kunnolla valmisteltu ja päätöksen vaikutukset arvioitu. Ehkä tässä kohdassa meillä toiminnassa on uuden pohdinnan paikka.  Ei ole tavatonta, että valtuustossa päätöksiin lisätään ehtoja niiden toteuttamiselle. Kuntalain 53 § toteaa kuitenkin yksiselitteisesti, että 'Kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat'.  Siksi nuo lisäykset ja uudet ehdot eivät saa olla niin merkittäviä, että niiden perusteet ja vaikutukset eivät kaikilta osin ole yksiselitteisesti tiedossa, ja siksi vaatisivat tarkempaa valmistelua. Tällaiset valmiiksi lukkoon lyödyt asiat saattavat sitten näyttääkin erilaisilta, kun hallitus on ne valmistellut ja selvittänyt niiden vaikutukset, ja joutunutkin päätymään toisenlaiseen ratkaisuun. Kun nämä uudet ratkaisut palaavat valtuustolle, ei sekään enää uusien perustelujen valossa vaadi entistä päätöstään toteutettavaksi -vaikka valtuusto voisi niin tehdä. Esimerkiksi tällaisista tilanteista voi sitten tulla tunne valtuuston yli kävelemisestä. Ja ellei avointa vuoropuhelua synny, voi tilanne kärjistyä.

Tulevat kokoukset näyttävät, mihin meidän tilanteemme johtaa. Itse näkisin kunnan kannalta parhaana ja vähiten vaurioita tuottavana sen, että sovitaan uudesta avoimemmasta toimintamallista  ja mennään nykyisillä rakenteilla seuraaviin vaaleihin. Riitelyllä ei välttämättä saada parannuksia toimintaan ja henkilövaihdoksetkin voivat jäädä vähiin - Lapualla ei vastaassa tilanteessa vaihtunut yksikään hallituksen jäsen.  Runsaan puolen vuoden päästä olevissa kuntavaaleissa äänestäjät sitten saavat demokraattisesti ratkaista, kenellä on luottamusta ja kenellä ei.