Joulukuu 2014

Askelmerkit sote-ratkaisulle on asetettu. Aiemmin sovitun viiden erityisvastuualueen (Ervan) sisälle tulee enintään yhdeksäntoista tuotantovastuualuetta. Etelä-Pohjanmaan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että tänne rakentuu Tampereen Ervaan kuuluva, käytännössä nykyisen sairaanhoitopiirin kokoinen tuotantovastuualue, jonka palkkalistoille myös Kaksineuvoisen työntekijät siirtyvät. Se, miten tämä käytännössä rakentuu, ja mistä uuden toimintamallin tehokkuus ja säästöt tulevat, ei vielä tässä vaiheessa ole juurikaan saanut keskusteluissa huomiota. Palvelujen tuottamisen pitkän aikavälin kustannustehokkuus ja saatavuuden turvaaminen onkin jäänyt sivuseikaksi,  kun päähuomio on kohdistunut organisaatiorakenteen hiomiseen. Tässä väkinäisen tuntuisesti rakennetussa ja kiireen takaa-ajamana kokoonkyhätyssä, vielä tarkentumattomassa kokonaisuudessa kuntien tehtäväksi tuntuu jäävän vain maksajan asema. Ja siinäkin maksukokonaisuudet menevät kuntien kesken uusiksi sellaisella kestämättömällä tavalla, että kunnille tulevien maksujen kustannuslaskelmia ei vielä tässä vaiheessa uskalla pitää lopullisina. Lappajärven osalta laskennallinen lisäkustannus olisi siedettävää, runsaan 50.000 €:n luokkaa.

Kunnan talous näyttää aika lailla viime vuoden kaltaiselta. Ellei mitään yllättävää käännettä tapahdu, päästään lähes puoli miljoonaa alijäämäisellä budjetilla tänäkin vuonna jonkin verran plussalle. Siitä kiitos oman väen lisäksi kuuluu Kaksineuvoisen tiukentuneelle talouskurille ja hyvin kertyneille yhteisöveroille.

Vuodenvaihteeseen ajoittuu kaksi päätöstä, joilla on toivottavasti hyviä seurauksia. Kunnallinen kaukolämpötoiminta yhtiöitetään EU:n kilpailurajoitusten vuoksi. Kunnan taseessa oleva laitoksen omaisuus kokonaisuudessaan sijoitetaan yhtiöön apporttina. Kun omaisuutta vastaavaa velkaa yhtiöön siirtyy vain runsaat 1,6 milj €, sijoittaa kunta nettoapporttina tähän kokonaan omistamaansa yhtiöön runsaat miljoona euroa.  Toinen suuri päätös liittyy Kivitipun rantasaunan Aquariuksen hankintaan 0,5 milj €:lla. Tällä pitkään rakennetulla kaupalla turvataan kunnalle riskittömällä tavalla Kivitipun toiminnan kehittämisen kannalta tarpeellinen rahoitus ja uuden tulemisen mahdollisuus. Samalla varmistetaan kunnan matkailun lippulaivan, sen työpaikkojen ja muiden taloudellisten kerrannaisvaikutusten säilyminen alueella.

Keskeytyksissä ollut kehitysvammaisten asuntolan rakennustyömaa on hyvää vauhtia etenemässä kunnan omana työnä.  Alustavien kustannustietojen ja laskelmien mukaan tästä maaliskuussa valmistuvasta kokonaisuudesta ei alkuperäisen pääurakoitsijan konkurssista huolimatta ole kunnalle tulossa juurikaan alkuperäisen suunnitelman ylittäviä kustannuksia. 
-Päiväkodin suunnittelu entisen keskikoulun tiloihin on jouduttu keskeytyttämään. Suunnitelmien mukaan mahdollinen peruskorjaus vanhoihin tiloihin tulisi niin kalliiksi, että uuden rakentaminen on järkevämpi vaihtoehto. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lisätilat on edullisinta laajentaa nykyisen päiväkodin yhteyteen, joskin vaihtoehtona tutkitaan edelleen mahdollisuutta tehdä kokonaan uusi yksikkö koulukeskuksen läheisyyteen toiminnallisen yhteistyön helpottamiseksi.

Myllynrannan rivitalotyömaa on käynnistynyt, ja upeaan järvimaisemaan tulevat asunnot ovat jo ensi vuonna asukkaiden käytössä. Kunta on yhteistyössä Jamin kanssa rakentamassa kolmea asuntoa Tupsulan alueelle ja urheilukentän päädystä hankitut kaksi rivitalotonttia odottavat vielä rakentajaansa. Rovastilaan saadaan kaavamuutoksella muutama asuntotontti lisää ja Mynkelin maalaiskyläkaava ja rantarinteeseen tuleva Ollilan asuntoaluekaava ovat hyvää vauhtia valmistumassa. Vaihtoehtoja omaa kotia suunnitteleville on siis runsaasti tarjolla. Ensi kesänä onkin hyvä aika hankkia oma koti ennen kuin lainoituksen saamista vaikeuttavat säästövaatimukset tulevat voimaan.

Ensi vuoden syyskuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Lappajärven kunta perustettiin ja toimenpiteet järjestäytyneen kunnallishallinnon aikaansaamiseksi käynnistettiin pitäjänkokouksessa 5.9.1865. Tuolloin silloinen Lappajärven emäseurakunnan kirkkoherra Jaakko Fellman kutsui Järviseudun kuntien edustajat keskustelemaan kunnallishallinnon järjestämisestä. Kokous perustui vuodenvaihteessa annettuun ' Keisarillisen armon asetukseen Kunnan hallituksesta maalla'. Järviseudun historia-teoksen mukaan Lappajärveläisiä kokouksessa edusti kirkkoherran lisäksi kaksi lautamiestä ja seitsemän talollista.

Kokouksessa päätettiin, että jokaisesta seurakunnasta muodostetaan oma kunta kolmen vuoden kuluessa. Tätä valmistelemaan valittiin toimikunta, jonka työlle annettiin aikaa 6 kuukautta ja ensimmäinen kokous määrättiin pidettäväksi saman vuoden joulukuussa Lappajärven käräjähuoneella eli nykyisessä museotalossa. Tarkempia asiakirjoja tapahtumien etenemisestä Lappajärven osalta ei ole säilynyt, mutta joka tapauksessa jo seuraavan vuoden huhtikuussa Maaherralle on saapunut Jaakko Fellmanilta kirje, jossa on ilmoitettu kunnallishallinnon perustamisesta Lappajärvelle. 

Syntyhetkinään Lappajärvi oli väestöltään vain vähän suurempi kuin nyt, asukkaita noin 4000. Enimmillään kunnassa oli väkeä jopa yli 7500, kunnes vuonna 1938 tapahtunut Kauhajärven liittäminen Lapuaan pudotti asukasmäärää noin 900:lla. Vielä tämänkin jälkeen päästiin vuoden 1950 tienoolla noin 7000 asukkaaseen, mutta siitä asti  väestökehitys on 1980- lukua lukuunottamatta ollut pääosin laskuvoittoinen. Syynä tähän yhteiskunnan yleisen muutoksen lisäksi on varmaan osittain myös se, että kunnassa on jo vuosikymmeniä ollut nuorille hyvät koulutusmahdollisuudet. Korkea koulutus on kuitenkin pääosin johtanut siihen, että työtä ei valmistumisen jälkeen ole kotikunnassa ollut tarjolla ja lähtö on jäänyt pysyväksi.

Vaikka Lappajärvi on asukasmäärältään ja -rakenteeltaan hyvin erilainen kuin noina menneinä aikoina, elinvoimaa riittää edelleenkin. Kun muualla uutiset lomautuksista ja irtisanomisista ovat lähes päivittäisiä, on työllisyys Lappajärvellä säilynyt hyvänä, ajoittain jopa maakunnan parhaana. Kuntatalouskin on kohtuullisen tasapainoinen, tosin suuret päällekkäiset investoinnit  ovat kasvattaneet kunnan velkamäärän melko korkeaksi ja toki monenlaisia muitakin uhkia on ilmassa. Mutta niin kauan kun lappajärveläinen  yritteliäisyys ja työtä pelkäämätön asenne säilyvät, meillä ei ole mitään hätää, ja voimme luottavaisina katsoa tulevaisuuteen.

Suurin rikkaus on kuitenkin toisistaan välittävät ihmiset, joiden elämänarvot maaseudulla vielä valtaosin pohjautuvat kristilliseen perintöön.  Yhdessäolo perheen, sukulaisten ja ystävien kesken, käynnit haudoilla ja yhteisissä joulun juhlatilaisuuksissa vahvistavat tätä yhteenkuuluvaisuuden ja turvallisuuden kokemusta.  Vierailukäynnit yksin asuvien luona ja naapureiden välisen kyläilyperinteen elvyttäminen lisäävät kokemusta toisten huolenpidosta. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin maailma ympärillä sotineen, konflikteineen, eboloineen, talouskriiseineen ja vaikka ilmastonmuutoksineen ei enää tunnu tarjoavan menneiden vuosikymmenten kaltaista vakautta ja turvaa.

Maailman muuttuessa yhä arvaamattomammaksi korostuu Joulun sanoman pysyvyys. Siinä maailmaan syntynyt Vapahtaja ja Rauhan Ruhtinas tarjoaa edelleen pysyvän turvapaikan jokaiselle. Sen sanoman äärelle on meillä kaikilla tänäkin Jouluna mahdollisuus ja lupa pysähtyä.

Toivotan kaikille rauhallista Vapahtajan Syntymäjuhlaa ja myönteisiä odotuksia täynnä olevaa vuotta 2015!

Tuomo Lehtiniemi
kunnanjohtaja