Elokuu 2016

Viime maanantain valtuustossa nähtiin minunkin työhistoriassani uudenlainen tilanne, kun kunnanvaltuuston enemmistö, 11 valtuutettua 21:stä, esitti epäluottamusta ja eroa hallitukselle. Vaatijoden joukossa oli myös kaksi hallituksen jäsentä. Syynä aloitteeseen oli se, että kunnanhallitus ei enää nauti valtuuston yksimielistä luottamusta, eikä sillä ole edellytyksiä toimia kunnan parhaaksi. Mitään perusteluja vaatimukseen ei sisältynyt.  Niitä joudutaan kyllä jälkikäteen antamaan, koska hallintolain 34§:n mukaan asianosaista on kuultava ja annettava mahdollisuus puolustautua ennen päätöksen tekemistä. Ja puolustautuminen vaatii tietenkin tiedon siitä, minkä väitetään menneen pieleen.

Tällä valtuustokaudella Lappajärven valtuusto on äänestänyt vain kolme kertaa: kh:n esityksestä Aquariuksen osto hyväksyttiin äänin 14-3 ja Itäkylän kevyen liikenteen väylän määrärahaa ei hyväksytty äänin 13-7. Ainoa kunnanhallituksen esitys, joka koko valtuustokaudella on valtuustossa hylätty, oli myönteinen kanta turvapaikanhakijoiden tuloon, sen valtuusto kumosi äänin 16-5. Tässä valossa väite pitkään jatkuneesta epäluottamuksesta vaatii kyllä lisävalaistusta.

Päätöksen jälkeisessä julkisessa keskustelussa on erityiseksi perusteeksi noussut tarve katsoa, kuka kunnassa päättää. Oikea vastaus on, että molemmat, sekä valtuusto, että hallitus. Valtuuston tehtävät on selkeästi määritelty kuntalain 13 §:ssä, näistä tehtävistä on joitakin asioita siirretty valtuuston hyväksymällä hallintosäännöllä kunnanhallitukselle asioiden käsittelyn joustavuuden lisäämiseksi. Karkeana jakona voidaan pitää, että valtuusto päättää strategiset asiat eli luo puitteet toiminnalle ja kunnanhallitus hoitaa operatiivisen puolen, siis toimii käytännössä. Valtuuston ja hallituksen välinen epäluottamus ei siis näy ainakaan edellä olevissa äänestystilastoissa, joiden mukaan valtuusto on lähes täysin yhtynyt hallituksen esityksiin. Pieniä teksti- ja sisältötarkistuksia hallituksen esityksiin on valtuusto tehnyt tuona aikana runsaat kymmenkunta.

Jos taas katsotaan kokousten ja käsiteltyjen asioiden lukumääriä, ei sieltäkään ihmeempää löydy. Lähes saman kokoinen Evijärvi on vuosina 2014-2015 kokoustanut valtuustotasolla 10 kertaa ja käsitellyt 90 asiaa, kun meillä kokouksia on ollut 11 ja asioita 129. Valtuustoseminaareja molemmilla on samana aikana ollut kaksi. Suurin ero on iltakoulujen määrässä; noita vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia naapurissa on ollut kahdeksan, kun meillä vain yksi. Vaikka Evijärven suuri luku johtuisikin tuon ajan kiivaasta kuntaliitospohdinnasta, on meillä tässä varmaan jotakin opiksi otettavaa. Vapaamuotoinen keskustelu valtuutettujen ja hallituksen jäsenten kesken on varmaan omiaan hälventämään epäluuloja ja selkeyttämään työnjakoa ja yhteistyötä. 

Jos hallitus alkaneen prosessin seurauksena irtisanotaan, aloittaa uusi hallitus aikaisintaan 2-3 kuukauden kuluttua. Muutos sattuu kiivaimpaan budjettiaikaan ja tilanteeseen, jossa Kivitipun suhteen odotetaan suuria ratkaisuja. Kun uuden hallituksen toimikausi jää vain runsaaseen puoleen vuoteen ennen uuden valtuuston aloittamista 01.07.2017,  tullee menettelyn mielekkyys vielä pohdittavaksi viimeistään silloin, kun hallituksen irtisanomisasia valmisteltuna tulee aikanaan valtuuston käsittelyyn.

Ja lopuksi vielä erään viisaan naisen toteamus tapahtuneesta:  Lappajärvellä kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan yhteistyö on sujunut niin hyvin, että jotkut valtuutetut ovat kokeneet joutuneensa valtatyhjiöön ;)