Elokuu 2015

Kunnassa edetään nyt mielenkiintoisia aikoja. Eurooppaan ja Suomeen tulvivan pakolaisvirran mainingit näkyvät jo meillä asti.  Jokin aika sitten kunnanhallitus otti kantaa siihen, että Lappajärvellä voidaan lähteä selvittämään mahdollisuutta pakolaisten vastaanottamiseen ja vastaanottokeskuksen perustamiseen  Lappajärvelle. Tämä käynnisti valtaisan keskusteluryöpyn sosiaalisessa mediassa ja kylänraiteilla. On ollut surullista huomata, että kaikista voimakkaimmat kielteiset kannat esitetään kaikkein vähimmillä tiedoilla. Joidenkin kohujuttujen maalaamat ennakkoluulot ja esimerkiksi aiemmat epäonnistumiset Etelä-Suomessa pakolaisten ja maahanmuuttamien kotouttamisessa antavat joillekin riittävän pohjan ennustaa samanlaista tulevaisuutta meillekin, jos tähän lähdetään. Jotkut ovat jopa todenneet, että eipä sitten enää tarvitse vierailla Lappajärvellä. Samalla päättelyllä taitaisi mennä vierailukieltoon koko Helsingin seutu ja puoli Suomea. Pakolaiset ovat vain tulleet osaksi yhteiskuntaamme,  halusimme tai emme. Tänä vuonna Suomeen saattaa tulla jopa 15.000 pakolaista. Ongelmia lupaa vielä varmemmin se, jos pakolaistilannetta ei hoideta kunnolla. Ja se on yhteinen asia.

Oikeampaan aikaan ei kuitenkaan olisi voitu olla liikkeellä asian kanssa. Lappajärvi ainoana maakunnassa asian esiin nostaneena kuntana on saanut myös paljon positiivista julkisuutta, ja monet entiset ja nykyiset lappajärveläiset ovat ilmoittaneet olevansa ylpeitä kotikunnastaan. Asian tärkeys ja hädän suuruus on nähty. Joka päivä uutiset näyttävät tilanteita Välimeren seudulta, ja monien mielissä ajankohtainen tieto on hälventänyt epäluuloja ja selkeyttänyt suhtautumista pakolaisiin myönteisempään suuntaan. Niin on käynyt minullekin. Tällä hetkellä olen avoimen myönteisesti suhtautumassa asiaan. Selvittelyt kokonaisratkaisusta ja sen vaikutuksista antanevat aikanaan lisävaloa ratkaisujen suunnasta.

Ja onhan pakolaisasialla toinenkin puoli. Lappajärven asukasmäärä tuntuu putoavan noin 50:llä vuosittain. Samaan aikaan väestö, joka jo nyt on keski-iältään maakunnan vanhimmasta päästä, ikääntyy edelleen. Jos tähän hiljaa hiipumiseen halutaan suostua, silloin ei kannatakaan yrittää tehdä mitään. Jotakin kehitystä hidastavaa saadaan varmaankin aikaan hyvällä tonttipolitiikalla ja elinkeinokehityksellä, mutta kokonaissuuntaa on vaikea muuttaa. -Siksi yksi vaihtoehto on pohtia, tulisiko osittainen apu tähän väestöongelmaan maahanmuuttajien kautta. Lappajärvihän on jo nyt maakunnan ykkönen vierasmaalaisten suhteen. Meillä vieraskielisten osuus 3,4 % väestöstä on korkeampi, kuin missään muussa maakunnan kunnassa. He ovat ilman suurempia näkyviä ongelmia sulautuneet osaksi paikkakuntaa ja palveluja, ja meillä toimi mm neljä erinomaista vierasmaalaistaustaista ravintola-alan yritystä. Väestökysymys tulee eteen myös, kun mietitään esimerkiksi koulujen oppilasmääriä, missä ikäluokkien pieneneminen alkaa vääjäämättä näkyä jo nyt.

Pakolaiset ovat tulleet osaksi yhteiskuntaa. Joidenkin toivoma Lappajärven säilyttäminen turvallisena lintukotona kaukana kaikesta siitä, mikä on tuntematonta ja siksi pelottavaa, ei taida enää onnistua. Lapsemme, jotka lähtevät opiskelemaan, kohtaavat vieraita kulttureita joka tapauksessa. Miksi emme antaisi heidän kohdata niitä omassa turvallisessa kotiympäristössämme, jotta he opiskelemaan lähtiessään olisivat sitten valmiimpia ja ennakkoluulottomampia.- Ja kyllä työllä ja taloudellakin on tässäkin oma merkityksensä. Jo sadan pakolaisen tulo kuntaan toisi mukanaan 10-15 työpaikkaa ja noin 1,5 milj €. 

Vimpelin kriisikuntamenettely on edennyt vaiheeseen, jossa meiltäkin pyydetään kannanottoa siihen, olemmeko valmiita lähtemään kriisikuntamenettelyyn liittyvään kuntajakoselvitykseen ja jos, niin millaisessa kuntajoukossa. Tähän ollaan antamassa lausuntoa syyskuun alkupuolella. Harkintaa tässä täytyy tehdä moneen suuntaan. Sinänsä Lappajärvellä ei tällä hetkellä ole selvitysten ja mahdollisten liitosten suhteen omaa tarvetta. Kunnan talous on kunnossa, vakaalla pohjalla ja alustavien arvioiden mukaan tänäkin vuonna ylijäämäinen.  Päättäjät joutuvat kuitenkin pohtimaan asiaa pitemmälle tulevaisuuteen ja arvioimaan, kehittyykö kuntakenttä suuntaan, jossa yhdistyminen joka tapauksessa tulee ajankohtaiseksi. Silloin kannattaa olla oikeaan aikaan hereillä ja lähteä mukaan selvityksiin sellaisessa kuntaseurassa, joka tuntuu omimmalta, yhteistyökykyiseltä  ja tukee kunnan omia pyrkimyksiä. Jos Lappajärvi selvityksiä lähtisi tekemään, eivät Vimpeli, eikä Evijärvikään olisi kaukana halutusta seurasta. Hyvin samantyyppisinä ja -kokoisina kuntina ne saattaisivat muodostaa aika mielenkiintoisen kuntakokonaisuuden. Jos selvityksessä olisi mukana Alajärvi tai Kauhava, saisi se ainakin osalta kunnan asukkaista ehkä ylitsepääsemätöntä vastustusta. Kaiken kaikkiaan kuntien pääasiallinen  kanta alueella taitaa kuitenkin olla itsenäisenä pysyminen. Ellei soten jälkeen ole selkeästi osoitettavissa erityisiä yhdistymisen hyötyjä, itsenäisenä todennäköisesti jatketaan. Myös Vimpelin kohdalla näen asetetut selvitysvelvoitteet aika turhina. Vimpelin tulorakenne on sen verran voimakkaasti muuttunut mm yhteisöverojen osalta, että pari vuotta jäljessä laahaavat valtionosuuden tasausjärjestelmät eivät ole kyenneet sitä ajoissa paikkaamaan. Syntynyt kuoppa kuitenkin on oikeilla toimilla ja valtionosuustasauksen muutoksilla helpostikin paikattavissa.

Aika näyttää, miten kuntarakennekuvioissa edetään. Sote-uudistuksen ennakkokannaotot näyttävät joka tapauksessa olevan menossa järkevään suuntaan. Asiantuntijaryhmä ja Kuntaliittokin ovat kannattamassa koko sote- rahoituksen siirtämistä valtiolle. Tämä asiahan on toivottuna lopputuloksena ollut esillä jo noissa aiemmissa kirjoituksissani. Toivottavasti näin myös päätetään. 

Näissä mietteissä kohti mielenkiintoista syksyä!