Kunnanjohtajan sivu

Maaliskuu 2013: Kuntien vuosi on alkanut kiireisenä. Valtiovalta on jostain saanut pakkomielteenomaisen kannan siitä, että elinvoimaisen kunnan ihannekoko on vähintään 20.000 asukasta. Se on päätöksillään kiirehtimässä kaikkia tätä pienempiä kuntia tekemään kuntaliitossuunnitelmia ja kannaottoja siitä, ja minkä kuntien kanssa liitytään, jos liitytään. Kaikki on tehtävä viimeisen päälle valmiiksi kuntaliitoksia varten riippumatta siitä, tehdäänkö liitos vai ei. 

Kuntia ihmetyttää kiire asiassa. Varsinkin, kun päätöksiin olennaisesti vaikuttavat valtiovallan kannaotot mm sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin, tulevaan valtionrahoitukseen ja kuntalain muutoksiiin ovat vielä auki. Nykysuunnitelmien mukaan kuntien on varmistaakseen ns porkkanarahojen saanti tehtävä päätös kuntaliitoksista viimeistään huhtikuussa 2014, vaikka liitokset tapahtuisivat vasta vuonna 2017. Tämän vuoksi on pakko todeta, että nuo aikataulut eivät ole kuntien tulevaisuuden parhaiden vaihtoehtojen löytymisen sanelemia, vaan tarkoitusperät ovat jossain muualla. Kuntien kannalta päätösaikataulua voisi höllentää vaikka lähes puolitoista vuotta, eikä vieläkään olisi liian kiire. Jäädään katsomaan, miten hanke etenee. Ainakin kuntien enemmistö vaatii monien keskeistenkin ykistyiskohtien tarkentamista. 

Erikoista on myös se, että mitkään tutkimustulokset tai muut selvitykset eivät tue sitä, että suurempi kuntakoko automaattisesti tuottaa edullisempia palveluja. Lappajärven kunnan taloudesta noin kaksi kolmasosaa hoidetaan jo nyt yhteistyössä muiden kanssa vähintään 20.000 asukkaan väestöpohjalla, osassa mukana on jopa lähes 200.000 asukasta. Kuitenkin juuri nämä toiminnot ovat niitä, joiden kasvua ei millään pystytä sopeuttamaan kunnan tulopohjan kasvuprosentteihin, vaan ne paisuvat muuta toimintaa nopeammin. Tämä johtaa talouden tasapainottamisessa väkisin siihen, että muu toimita supistuu. 

Muuten Lappajärven tulevaisuus näyttää hyvältä. Viime vuoden tilinpäätös on perusturvan suurista menoylityksistä huolimatta muodostumassa kohtuulliseksi, ja alijäämä on päätymässä kutakuinkin budjetoidulle tasolle. Verotulot, valtionosuudet ja kunnan muu toiminta toteutuivat siis yli miljoona euroa budjetoitua parempana. Viime vuoden tuloksen jälkeen kunnan kertynyt alijäämä pysyy edelleen siedettävänä, varsinkin jos ottaa huomioon kuntien yleisesti huonon taloustilanteen. Monilla lähialueenkin kunnilla tilanne on huomattavasti vaikeampi.

Suotuisia merkkejä on ilmassa paljon. Virtaa Lappajärvelle -hankkeessa aktivoituneet yrittäjät ovat innolla nostamassa ja tuomassa esiin kunnan tasokasta palveluprofiilia ja tuore hankevetäjä on tervetullut vahvistus kuntamarkkinointijoukkoihin. - Laivan kunnostus etenee aikataulussa, ja ensi kesän tilausristeilymyynti on käynnistynyt hyvin. Kävin tänään tutustumassa laivan kunnostukseen, ja jouduin ilokseni toteamaan, että uusi m/s Ariel tulee korotuksineen, sisätiloineen, kansiterasseineen, ilmastointeineen, valoineen ja muine varusteluineen ylittämään kaikki odotukseni. Nimenvaihdos m/s Veannettaresta on tarpeellinen senkin vuoksi, että ensi kesänä Lappajärvellä seilaa aivan eri tason laiva. 

Lappajärvellä on käynnistymässä yhteismetsähanke, johon kunta on päättänyt laittaa noin 300 he metsistään. Lappajärven metsistä 48 % on muualla asuvien omistuksessa, kuolinpesät omistavat metsistä n 20 %  ja yli 65-vuotiaita omistajista on n 45 %. Metsänomistajien suora yhteys metsiinsä on katkennut ja sen seurauksena metsät jäävät monelta osin hyödyntämättä. Yhteismetsässä tämä ongelma korjaantuu. Jokainen metsänomistaja saa yhteismetsään sijoittamansa metsän arvon mukaisen osuuden yhteismetsästä ja sen vuosittain tuottamasta tuloksesta ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään. Metsiä hoitavat tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ammattilaiset. Metsien tuotto tulee hyödynnetyksi täysimäärisesti omistajien ja myös verotulojen kautta yhteismetsän sijaintipaikkakunnan hyväksi. Lähiaikoina erityisesti Lappajärven ulkopuolella olevia metsänomistajia lähestytyään asiassa. Tilaisuuteen kannattaa tarttua.

Näin naistenpäivänä 8. maaliskuuta haluan muistaa varsinkin kaikkia naispuolisia lappajärveläisiä, ja kiittää teitä menneestä ja myös tulevasta toiminnastanne kotipaikkakunnan hyväksi.

Joulukuu 2012: Syksyn kiireet alkavat olla takanapäin. Taivasalla ollut Veannetar-laiva saatiin tänään Sop-Metallin halliin kuivamaan ja odottamaan kevään peruskorjausta. Veneelle on löytynyt laivuri ja sopimus viiden vuoden laivaliikenteestä on käytännössä valmis. Vuoden tauon jälkeen laiva on liikenteessä jälleen ensi kesänä, tosin uudella ilmeellä ja ehkä uudella nimellä.

Kunnalla on menossa mielenkiintoinen kehitysvaihe. Aivan tuntuu siltä, että Lappajärvellä on uusi nousu alkamassa. Nuoret perheet ovat rakentamassa omakotitaloja ja maaseutuasumisen arvot ovat yleensäkin yhteiskunnassa palaamassa niille kuuluvaan asemaan. Tähän tarpeeseen Lappajärvellä viihtyisine asuinalueineen ja järvineen on erinomaiset mahdollisuudet vastata. Kun vielä Mynkelinmäen kaavaa saadaan uusituksi niin, että sinne voi syntyä todellinen maalaiskylä tilavine tontteineen, karjasuojineen ja laidunalueineen, löytyy jokaiselle, myös pienimuotoiseen kotieläinten pitoon mieltyneille, sopivia kaavallisia asumisratkaisuja.

Kunta investoi ensi vuonna enemmän kuin koskaan. Noin 7 miljoonan euron investointipaketti sisältää rahoja mm uimahalliin, paloasemaan, vanhusten palvelutaloon, erityisryhmien asuntolaan ja kirjasto-/monitoimiautoon. Näiden  ja monien pienempien talousarvioon sisältyvien investointien pyrkimys on tehdä Lappajärvestä entistä parempi paikka asua.

Haluan toivottaa kaikille kuntalaisille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille riemullista Vapahtajan syntymäjuhlaa ja idearikasta ja mieluisia yllätyksiä täynnä olevaa vuotta 2013.

Lokakuu 2012: Aloitin Lappajärven kunnan johtajana syyskuun alussa. Paluu runsaan viiden vuoden poissaolon jälkeen tuttuun työpaikkaan ja työympäristöön oli helppo. Tähän on vaikuttanut erityisesti kuntalaisilta saatu positiivinen viesti paluustani ja työkavereiden lämmin vastaanotto. Jo muutamien viikkojen työn jälkeen tuntui siltä, kuin en olisi poissa ollutkaan.

Varsinkin pienten kuntien tulevaisuudessa on niin monia haasteita, että omat vahvuudet on pystyttävä hyödyntämään täysimääräisesti. Vähäjärvisellä Etelä-Pohjanmaalla Lappajärvi on tällainen ainutlaatuinen vahvuus, jota muilla ei ole. Järviympäristön korvaamaton merkitys avautui selkeämmin, kun asioita katsoi kauempaa naapurikunnasta. ja varsinkin, kun kyseessä on maakuntajärveksikin valittu upea meteoriittijärvi, pitäisi sen läsnäolo paikkakunnalla saada näkymään ihan uudella tavalla. kun kauniita järvimaisemia peittävät rantapusikot raivataan ja siistitään ja tien varsille viitoitetaan selkeästi uimarannat, veneenlaskupaikat, laiturit ja satamat, kokee tiellä kulkija tulevansa paikkakunnalle, joka järvineen ottaa tulijan avosylin vastaan.

Lappajärven keskeinen ongelma, joka toisaalta on myöskin paikkakunnan rikkaus, liittyy ikärakenteeseen. Täällä vanhusväestöä on suhteellisesti eniten koko maakunnassa. Sen vuoksi lähivuosien haasteena on saada paikkakunnalle asettumaan yhä enemmän niitä asukkaita, jotka käyvät työssä ja maksavat tänne veronsa. uskoisin, että lähivuosina tapahtuu yhä enemmän muuttoliikettä suurista asutuskeskuksista maaseudulle, kun aikuistuneet nuoret perheet joutuvat päättämään siitä, missä ja minkälaisessa ympäristössä he lapsensa kasvattavat. Monet varsinkin maaseudulta lähtöisin olevat nuoret aikuiset päättävät tällöin jättää etelän oravanpyörän ja hakeutuvat maaseudun rauhaan ja turvalliseen kiireettömään ympäristöön. Tätä on Lappajärvelläkin jo havaittavissa.

Mukavan, viihtyisän ja turvallisen asuinpaikkakunnan tuntu syntyy monista pienistä yksityiskohdista hyvin hoidetussa ympäristössä ja vaikka kauniina avautuvista maisemista. kun uudet asukkaat vielä otetaan lämpimästi mukaan naapurustoihin ja kyläyhteisöihin, voidaan olla varmoja siitä, että positiivinen viesti menee eteenpäin. - Esimerkiksi omakotitalonsa kasvukeskuksesta myyvä saa täältä ostetuksi samantasoisen asunnon ja vähän maatakin, ja vielä jää valtaosa asunnon myyntihinnasta säästöön tulevan varalle tai muihin hankintoihin. Yksilölliset kuntapalvelut toimivat joustavasti, ja valtionkin palvelut saavutetaan aivan eri tavalla. Esimerkiksi passin saanti hoituu täällä muutamassa päivässä, kun ruuhkasuomessa pelkkä asiointiajan odottaminenkin saattaa viedä viikkoja. Vaikka noin 80 kilometrin matka maakunnan pääkaupunkiin Seinäjoelle tuntuu pitkältä, ajallisesti se vastaa vain matkaa kehäkolmoselta Helsingin keskustaan.

Valtio on suunnitelmillaan luonut runsaasti uhkakuvia vasinkin Lappajärven kaltaisten pienten kuntien tulevaisuudelle.Vain suuri ja tehokkaalta kuulostava tuntuu olevan luvallista lähivuosina. Kunnat ja niiden toiminnot ajetaan taloudellisuuden nimissä yhä suurempiin kokonaisuuksiin, vaikka ainakin tähän astinen kokemus on osoittanut päinvastaista. Juuri noiden suuremmilla väestöpohjilla hoidettujen toimintojen kustannukset karkaavat käsistä kuntatalouden realiteeteista lähtevän päätöksenteon ulottumattomiin ja kasvavat kunnan omaa tulopohjaa nopeammin. Tämä yhtälö voi jatkuessaan johtaa vain kuntien talouden romahtamiseen, eikö ongelma poistu, vaikka kuntia pakotettaisiin yhteenkin. Kuntien keskeisiä menoja koskevien ratkaisujen teko on pidettävä niin lähellä todellista omaa päätöksentekoa, että kunnan taloudellistan edellytysten vaatima reagointi nopeasti ja oikea-aikaisesti on mahdollista.

Lappajärvellä on edelleen mahdollisuus hienoon tulevaisuuteen. Asukasmäärän kaksin- ja jopa kolminkertaistuminen synnyinkoteihinsa tulevien kesäasukkaiden ja mökkiläisten myötä osoittaa, että jotain sellaista tällä paikkakunnalla on, että sitä kannattaa vuosi toisensa jälkeen ja monia kertoja vuodessa tulla kauempaakin kokemaan. Tehdään siitä yhdessä vieläkin parempi!

Tuomo Lehtiniemi
kunnanjohtaja